Puhdas sivu

Jälleen on aika kääntää elämän kirjassa uusi puhdas sivu. Vuosi on vaihtunut ja viime vuoden töherrykset on aika jättää edelliselle aukeamalle. Minkäläinen vuosi sitten on tuloillaan, sitä ei vielä tiedä, mutta vähintäänkin voisin luvata pyrkiväni tekemään siitä paremman, kuin vuoden 2016.

Viime vuosi oli minulle tähän mennessä elämäni paras vuosi ja tosiaan siitä on vaikeaa enää pistää paremmaksi, mutta aina voi sentään yrittää. En tee mitään erityisiä uudenvuodenlupauksia, mutta päätän tehdä Minealle tästä vuodesta hyvän ja antoisan. Päätän myös ajatella asioita positiivisemmin sekä olla riitelemättä turhia. Pyrin myös saamaan elämäni isoja päätöksiä tehtyä liittyen kouluun, töihin ja asumiseen. Pyrin saamaan läheiseni iloiseksi ja jakamaan hymyä.

Viime vuonna kävin maaliskuun loppuun asti töissä, josta jäin ensin vuosilomalle töistä ja sitten aloitin perään vanhempainvapaan. Toukokuun 26 päivä sain esikoiseni, rakkaan tyttäreni. Siitä alkoi koko loppuelämäni matka äitinä olemisena. Heinäkuussa tyttäreni sai rakkaiden ja läheisten ihmisten ympärillä kasteessa nimensä. Kävimme myös monia kertoja Oulussa vierailemassa sukulaisilla. Vuoden viimeisenä päivänä tuli täyteen vuosi uudessa asunnossa asumista. Saimme Minean kanssa itkeä, nauraa, olla iloisia ja surullisia. Koimme yhdessä uusia asioita ja sain katsoa tyttäreni kehittymistä. Kaiken negatiivisenkin jälkeen voin hyvillä mielin muistella tuota vuotta.

Nyt on katse kohti horisonttia ja mielenkiinnolla odottelen kaikkea uutta, mitä elämässämme tapahtuukaan!

Hyvää ja ennen kaikkea parempaa uuttavuotta kaikille lukijoilleni!

-mira-