4kk

Tyttäreni täytti juuri 4 kuukautta! Minea onkin jo kehittynyt paljon ja viikot vain kuluvat hirmuista vauhtia, puolen vuoden etappi lähenee!

Olemme näiden neljän kuukauden aikana olleet Oulussa kolme kertaa ja Minea on saanut viettää sukulaistensa kanssa aikaa. Tällä viimeisellä kerralla, josta viime yönä kotiin palasimme, sai typykkä jäädä isimiehen kanssa pariksi tunniksi kahdestaan, kun itse lähdin kaupoille. Harvinaista herkkua meille kaikille kolmelle! Kuukauden välein pyrimme siellä käymään, sillä itselleni on todella tärkeää, että Minea saa pitää hyvän suhteensa isään. Katson hymyissä suin, kuinka isä ja tytär viettävät aikaa toistensa kanssa ja siinä sivussa huokuu isällinen rakkaus, mikä olisi tietenkin mahtavaa nähdä päivittäin, mutta elämäntilanne vaatii tällä hetkellä toisin.

Minea tarttuu jo todella hienosti esineisiin. Nyt vatsallaan oleminenkin alkaa olla jopa mukavaa ja yläkroppaa kannatellaan pääsääntöisesti todella hyvin. Vellin juomisen aloitimme jo ennen tätä neljän kuukauden täyttymistä, mikä onkin meille taannut jo noin kuukauden täydelliset yöunet. Soseita ollaan pari viikkoa maisteltu. Itsetehdyt soseet laitoin jääpalapusseihin, joista onkin helppoa pala tai kaksi pistää lautaselle ja mikroon. Lusikalla syöminen onnistuu meillä jo todella hyvin. Tosin ruokalappukaan ei meillä aina ihan auta vaatteiden puhtaana pysymiseen, sillä naperon kädet heiluvat sellaista tahtia, ettei tämä äiti ihan meinaa pysyä vauhdissa mukana.

Viimeisen viikon aikana olen saanut juhlia monesta eri syystä. Vietin viikko sitten omia syntymäpäiviäni, pari päivää myöhemmin vietimme Minean isän syntymäpäiviä (ja samalla mielessäni juhlin sitä, kuinka tasan vuosi sitten sain tikkuun kaksi viivaa ja tiedon äidiksi tulemisesta) sekä Minean tulevan serkun äidin baby showereita. Odottelemme kaikki innoissamme suvun kasvua ja oma vauvakuume vaan kasvaa. Onhan tuossa vieressä tuo omakin pienokainen vielä, mutta kaipaan sitä tunnetta, kun sain Minden ensimmäistä kertaa syliini. Sitä tunnetta ei voi kokea monesti, mutta ei sitä myöskään helpolla unohda. Ja voi mikä vauvamaha-kuumekin minulla on! Itselläni oli niin helppo raskaus sekä synnytys, että voisin kokea ne koska vain uudelleen.

Syksy tulla porskuttaa! Oletteko huomanneet, kuinka kaunista ulkona onkaan? Ota itsestäsi irti ja lähde syksyiselle lenkille nauttimaan viileydestä ja kauniista maisemista! Vasta vuoden päästä voidaan näistä säistä taas iloita.

Serkukset lastenohjelmien lumoissa, käsi kädessä tietty!

 -mira-